Naisjärjestöjen Keskusliiton kannanotto 7.5.2021
Istanbulin sopimus 10 vuotta – Toteuttaminen ja resursointi on Suomessa edelleen kesken
Istanbulin sopimus, eli Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta täyttää 10 vuotta 11.5.2021.
Istanbulin sopimus on merkittävä edistysaskel naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan poistamisessa, sillä se on ensimmäinen Euroopassa sovellettava naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja perheväkivaltaa sääntelevä, oikeudellisesti sitova kansainvälinen sopimus.
Naisiin kohdistuva väkivalta on yksi Suomen suurimmista ihmisoikeusongelmista, jonka kitkemiseen Istanbulin sopimus velvoittaa. Naisjärjestöjen Keskusliitto vaatii, että seksuaalirikoslainsäädännön kokonaisuudistus toteutetaan suostumusperustaisesti ja että kaikki muutkin sopimuksen edellyttämät lainsäädäntömuutokset, kuten pakkoavioliittojen kriminalisoiminen, toteutetaan kunnianhimoisesti. Lähisuhdeväkivallan sovittelusta ja lähestymiskieltojen hylkäysmaksusta tulee luopua, lähestymiskieltojen rikkomisesta määrätä sopimuksen edellyttämät seuraamukset ja turvakotipaikkojen määrä on nostettava sopimuksen mukaiselle tasolle.
Suomi ratifioi sopimuksen elokuussa 2015 ja sen myötä edistysaskelia on otettu muun muassa siirtämällä turvakotien rahoitus valtion vastuulle ja lisäämällä sen määrää, perustamalla tukikeskuksia seksuaalisen väkivallan uhreille ja avaamalla lähisuhdeväkivallan ja naisiin kohdistuvan väkivallan auttava puhelin.
”Koronapandemia on lisännyt naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja perheväkivaltaa. Nyt jos koskaan on aika toteuttaa Istanbulin sopimuksen velvoitteet ja kohdistaa siihen resurssit, joiden puuttumisesta Suomea on lukuisia kertoja huomautettu”, muistuttaa Naisjärjestöjen Keskusliiton puheenjohtaja Eva Biaudet.
European Women’s Lobbyn tuoreen raportin mukaan Istanbulin sopimus on selkeästi vauhdittanut toimia naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan Euroopassa: raportissa käsitellyistä maista 61 prosenttia on tehostanut naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan vastaisia toimia, 65 prosenttia tehnyt parannuksia väkivallan tutkinnassa ja syytteeseenpanossa ja jopa 83 prosenttia parantanut väkivallan uhrien suojelua.
Istanbulin sopimuksen vuosipäivä ei anna aihetta vain juhlaan. Merkkipäivää varjostaa voimistuva naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon kyseenalaistaminen. Moni EU-maa ei ole vielä edes ratifioinut sopimusta, ja osa sopimuksen jo ratifioineista maista pyrkii sanoutumaan siitä irti. Turkin sopimuksesta irtautumista, Puolan suunnitelmia sopimuksesta vetäytymiseksi sekä useissa muissa maissa ilmenevää sopimuksen vastustusta onkin tarkasteltava tätä taustaa vasten.
”Istanbulin sopimus on ihmisoikeussopimus, joka määrittelee naisiin kohdistuvan väkivallan syrjinnäksi. Sopimuksesta irtautuminen on siksi irtautumista myös naisten ja tyttöjen ihmisoikeuksista ja todellinen tasa-arvon takapakki, jota vastaan tarvitaan laajaa yhteistyötä eri toimijoiden kesken niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin”, painottaa Eva Biaudet.
Istanbulin sopimus pelastaa henkiä – mutta vain jos sitä toteutetaan.
Naisjärjestöjen Keskusliitto – Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry
Eva Biaudet Terhi Heinilä
Puheenjohtaja Pääsihteeri
Lisätietoja:
Eva Biaudet, puheenjohtaja, Naisjärjestöjen Keskusliitto, 050 512 1846
Terhi Heinilä, pääsihteeri, Naisjärjestöjen Keskusliitto, 040 530 5544, terhi.heinila@naisjarjestot.fi
Anniina Vainio, järjestöpäällikkö, Naisjärjestöjen Keskusliitto, 050 388 8868, anniina.vainio@naisjarjestot.fi
Suomessa jopa 47 prosenttia naisista on kokenut fyysistä ja/tai seksuaalista väkivaltaa 15 vuotta täytettyään ja miltei kolmannes on altistunut puolisonsa tai entisen puolisonsa väkivallalle. Euroopassa väkivallan kohteeksi on joutunut joka kolmas nainen. Sopimuksen tavoitteena on suojella naisia kaikilta väkivallan muodoilta sekä ehkäistä ja poistaa naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja perheväkivaltaa ja saattaa väkivallantekijät syytteeseen. Naisiin kohdistuva väkivalta tarkoittaa sopimuksen mukaan naisiin kohdistuvaa ihmisoikeusloukkausta ja yhtä syrjinnän muotoa. Sopimuksen tarkoittamia väkivallan muotoja ovat mm. seksuaalinen väkivalta, seksuaalinen häirintä, ruumiillinen väkivalta, henkinen väkivalta, vainoaminen, avioliittoon pakottaminen, naisen sukuelinten silpominen ja kunniaan liittyvä väkivalta.
- Euroopan neuvoston naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjunnan asiantuntijaryhmä (GREVIO) arvioi Istanbulin sopimuksen toteutumista ja täytäntöönpanoa ja antaa valtioille suosituksia sopimuksen toimeenpanon vahvistamiseksi. GREVIOn raportti ja suositukset Suomelle (2019) https://rm.coe.int/grevio-report-on-finland/168097129d. GREVIO on muun muassa painottanut Suomea varmistamaan resurssit naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisyyn, ja Istanbulin sopimuksen osapuolten komitea on kehottanut valtioita arvioimaan koronapandemian seuraukset naisiin kohdistuvalle väkivallalle palveluita resursoitaessa.
- Peking + 25 -kansalaisjärjestöraportti (2019) https://naisjarjestot.fi/wp-content/uploads/2020/11/PEKING_raportti_taitto_V4_DIGI-002.pdf
European women’s Lobby’s report Towards a Europe free from male violence against women and girls (2021) https://www.womenlobby.org/IC